Lihashuoltohanke päätöksessä

23.10.2020 13:15

Kevään ja kesän aikana seuralla on pyörinyt Savonia amk:n fysioterapeuttiopiskelijan vetämänä lihasuoltohanke. Seuraavassa tekstissä esitellään hanketta ja sen läpiviennin onnistumista. Kirjoittajana lihashuoltohankkeen projektipäällikkö Salla Loukusa.

 

Tiivistelmä

Taivalkosken Metsä-Veikot 85 Ry:n tilaaman hankkeen aiheena oli nuorten maastohiihtäjien (16-25-vuotiaat) lihashuollon yksilölliset tukitoimet.  Lihashuoltohankkeen tarkoituksena oli aktivoida seuran nuoria maastohiihtäjiä tekemään lihashuoltoa sekä hiihtoleireillä että kotiolosuhteissa. Hankkeeseen sisältyi teorialuento lihashuollosta sekä ohjatut lihashuollot kahdella noin viikon mittaisella leirillä. Lihashuollot pohjautuivat teorialuentoon, jossa huomioitiin yksilöllisten ryhtitekijöiden kautta heikon lihaksen harjoittaminen, tasapaino, koordinaatio ja kireän lihaksen venyttäminen.

 

Toiminnan tausta tarve ja merkitys

Taivalkosken Metsä-Veikot 85 seura kasvattaa ja tukee nuoria maastohiihtäjiä kohti ammattilaistumista (Taivalkosken Metsä-Veikot 85 Ry). Seura toivoi hankkeelta lihashuoltoon vinkkejä, koska aiemmin lihashuolto ja rasitusvammojen ennaltaehkäisy ei ole ollut seurassa ohjelmoitua. Lihashuolto on jäänyt urheilijoiden omalle vastuulle ja siksi tähän haluttiin nyt muutosta. Tarkoituksena oli, että lihashuolto saadaan liitettyä osaksi leiri- ja harjoitusohjelmaa.

Moniammatillista yhteistyötä toiminnassa tarvittiin seuran johdon, valmentajan sekä fysioterapeutin välillä. Moniammatillisen ryhmän avulla lihashuolto saatiin liitettyä osaksi leiriohjelmaa, jonka tarkoituksena oli vähentää rasitusvammoja sekä aktivoida hiihtäjiä omatoimiseen ja yksilölliseen lihashuoltoon.

 

Hankkeen tavoitteet ja/tai oman toiminnan tavoitteet

Hankkeen tavoitteena oli antaa urheilijoille ja heidän taustaryhmillensä tietoa lihashuollosta. Luennolla tuotiin urheilijoiden tietoisuuteen teoriaa rasitusvammoista, lihashuollon eri menetelmistä sekä lihashuollon yksilöllisyydestä. Hankkeen aikana urheilijat saivat vinkkejä etenkin omatoimista lihashuoltoa varten. Omatoimiseen ja yksilölliseen lihashuoltoon urheilijat saivat tietoa esimerkiksi henkilökohtaisen ryhdin merkityksestä, jotta oikean lihashuoltomenetelmän valitseminen olisi helpompaa.

Pitkän ajan tavoitteena hankkeella on tulevaisuudessa ennaltaehkäistä rasitusvammojen esiintymistä harjoitusryhmässä, jotta lajiharjoittelua olisi mahdollista toteuttaa mahdollisimman täysipainoisesti. Rasitusvammojen ennaltaehkäisyllä voidaan lisäksi vähentää taloudellisia kustannuksia, jotka aiheutuvat rasitusvammojen kuntouttamisesta.

Hankkeen toteuttajana asetin itselleni oman toiminnan tavoitteeksi oppia hanketoiminnan teoriaa, toteuttaa hanke käytännössä ja koota edeltäviä opintoja yhteen lihashuoltoaiheen kautta.

 

Toiminnan keskeiset käsitteet ja periaatteet

Maastohiihtäjillä rasitusvammat ovat yleisiä kovan harjoittelun seurauksena ja etenkin alaselkäongelmat ovat yleistyneet maastohiihtäjien keskuudessa viime vuosien aikana (Pasanen ym. 2016). Maastohiihto on lajina sellainen, jossa samat liikkeet ja harjoitteet toistuvat paljon, myös määrällisesti. Leppäsen mukaan samojen liikkeiden ja harjoitteiden toisto altistaa rasitusvammoille. Vammoille altistaa lisäksi moni sisäinen ja ulkoinen riskitekijä. Tutkimustulosten mukaan esimerkiksi pelkästään venyttelyllä ei pystytä ennaltaehkäisemään alaraajavammoja, mutta erilaiset harjoitusohjelmat kuten tasapaino- tai voimaohjelmat olivat tehokkaita ennaltaehkäisykeinoja.  (Leppänen s.a.) Staattinen venyttely tarkoittaa, että tiettyä venytysasentoa pidetään tietyn aikaa. Ennen urheilusuoritusta staattista venyttelyä ei juuri suositella, koska tällöin venyttely vähentää maksimaalista voimaa ja nopeutta.  3 viikossa suoritutettu 40minuuttia kestävä venyttely kuitenkin lisäsi esimerkiksi liikkuvuutta. Ennen urheilusuoritusta tehtävä venyttely ei myöskään vähennä vammoja. (Herbert ja Gabriel 2002; Suni 2014.)

Urheilijan lihashuolto tarkoittaa Meron, Nummelan, Keskisen ja Häkkisen (2007, 442-443.) mukaan aktiivisia ja passiivisia toimenpiteitä, joilla fyysinen ja psyykkinen palautuminen harjoittelusta on mahdollista. Lihashuollolla on tarkoitus ennaltaehkäistä rasitusvammoja valmistavilla toimenpiteillä, optimaalisella rentoudella ja urheilijan taloudellisella, tehokkaalla sekä kudoksia säästävällä tavalla. Mikäli palautuminen on puutteellista, pitkään jatkuvat ylirasitustilat ja rasitusvammat ovat mahdollisia. Lihashuoltomenetelmiin kuuluvat verryttely, venyttely- ja liikkuvuusharjoittelu, urheiluhieronta, rentoutuminen, urheiluteippaus ja urheilufysioterapia sekä fysikaaliset hoidot. (Mero, Nummela, Keskinen ja Häkkinen 2007, 443-450.)

Pasasen ym. (2016) mukaan valmentajan tehtävänä on harjoittelussa huomioida suoritusta sekä ennaltaehkäisevää harjoittelua kuten verryttelyitä. Fysioterapeutti on mukana valmentajan kanssa, kun urheilijalla esiintyy jokin haastealue, johon olisi yksilöllisesti puututtava (Pasanen ym. 2016). Meron, Nummelan, Keskisen ja Häkkisen (2007, 446.) mukaan urheilijan ergonomisissa asioissa fysioterapeutin ja lääkärin on tehtävä yhteistyötä keskenään. Lisäksi valmentajan kanssa valmennuksen ohjelmoinnissa.

Fysioterapeutin ja valmentajan yhteistyö on tärkeää urheilussa, koska esimerkiksi Pasasen ym. (2016) mukaan vammojen ehkäisyssä suorituksen havainnoinnin vastuu on valmentajalla, mutta haastealueiden ilmentyessä urheilufysioterapeutti ja valmentaja suunnittelevat yhdessä yksilöllisen ohjelman harjoittelun toteutumisesta. Jotta rasitusvammojen ennaltaehkäisy tehdään mahdollisimman varhain, lihastasapainokartoituksia tulisi alan ammattilaisten tehdä jo juoniori vaiheessa urheilijoille (Mero, Nummela, Keskinen ja Häkkinen 2007, 446). Tämän hankkeen myötä valmentajat voivat jatkossa lisätä ohjattua lihashuoltoa ryhmäharjoittelussa ja leireillä saamiensa ohjeiden sekä materiaalien avulla. Lisäksi valmentajilla on mahdollisuus hyödyntää materiaalia myös kohderyhmän ulkopuolisissa ryhmissä kuten alle 15-vuotiaiden harjoittelussa.

Hankkeen aikana moniammatillinen työryhmä koostui hankkeen projektipäälliköstä, tilaajasta eli seuran puheenjohtajasta ja leirivalmentajasta. Hankkeen projektipäällikkönä toimi fysioterapeuttiopiskelija Salla Loukusa. Moniammatillisen työryhmän toimintaa urheiluvalmennuksessa ja seuratoiminnassa on kuvattu kahdessa edeltävässä kappaleessa. Toimeksiannon onnistumisen kannalta oli tärkeää, että projektipäällikkönä toimin itsenäisesti ja aktiivisesti hankkeen etenemisen sekä toteutumisen kannalta. Moniammatillisessa työryhmässä tiedonkulku oli sujuvaa, kun pidin itse aktiivisesti yhteyttä hankkeen tilaajaan eli seuran puheenjohtajaan. Puheenjohtaja esitti hankkeen alusta alkaen toivomuksia hankkeen aihetta ja toteutusta varten sekä järjesti sopimamme asiat käytännön tilanteita varten valmiiksi. Valmentaja rooli oli tärkeää huomioida harjoituksien ja harjoitusaikataulujen vuoksi, jotta lihashuollot saataisiin toteutumaan järkevässä ajankohdassa. Kuten Pasanen ym. (2016) ja Mero ym. (2006) kuvaili valmentajan, fysioterapeutin ja muiden henkilöiden roolijakoa urheilussa, sivuttiin tässä hankkeessa saman tyyppistä toimintaa, jotta toimeksianto oli mahdollista toteuttaa sujuvasti.

 

Toiminnan toteutus ja tulokset

Hankkeessa luotiin suunnitelman mukaisesti teoriamateriaali PowerPointille. PowerPoint sisälsi lihashuollon teoriaa sekä kuvalliset ohjeet lihashuollon toteuttamisesta. Luento materiaalista pidettiin leirillä 21.7., jonka yhteydessä aloitettiin käytännön toteutus lihashuollosta. Lihashuoltoja pidettiin ohjatusti kahden noin viikon mittaisen leirin aikana iltaisin.

Kesän leiritysten aikana lihashuolloista saatiin osa leiriohjelmaa, jonka myötä jokainen urheilija oli sitoutunut osallistumaan ohjattuihin lihashuoltoihin lähes päivittäin. Seuran leiritys jatkuu vielä syksyn aikana, mikäli Covid –19 tämän sallii. Lihashuoltoja tullaan jatkossakin sisällyttämään leiriohjelmaan, jotta jokainen urheilija aktivoituu toteuttamaan lihashuoltoa.

 

Hankkeen tavoitteiden toteutumisen arviointi ja pohdinta (SWOT-analyysia hyödyntäen)

Hankkeen tavoitteiden toteutumista on arvioitu SWOT eli nelikenttäanalyysillä. Suomen Riskienhallintayhdistys ry (2012-2020) mukaan SWOT sisältää vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat, joiden avulla esimerkiksi yritystoimintaa on mahdollista arvioida. Alla suunnitelmavaiheessa luotu taulukko SWOT-analyysistä.

 

Vahvuudet

-oma urheilutausta ja kiinnostus maastohiihtoa sekä rasitusvammoja kohtaan

 

-Tuotosten toteuttaminen-> osaaminen ja kokemus teknologiassa

Heikkoudet

-ryhmäohjauksessa kohderyhmäläisten yksilöllinen huomioiminen

 

-lihashuolto-ohjeiden materiaalien rajaaminen tarpeelliseksi

 

Mahdollisuudet

-hanketyöskentelyyn perehtyminen moniammatillisessa ryhmässä

 

-lihashuoltomenetelmiin ja teoriaan perehtyminen (oman ammattitaidon kehittyminen)

Uhat

-Covid -19 pandemia

 

 

 

Hankkeen tavoitteiden mukaisesti hankkeeseen suunniteltu materiaali sekä käytännön lihashuollon ohjaus saatiin toteutettua suunnitelman mukaisesti. Hankkeen suunnitelmavaiheessa Covid –19 pandemia oli uhkana lihashuolto ohjauksien toteutumiselle. Kesän taittuessa tilanne kuitenkin rauhoittui ja seura sai suunniteltua sekä pidettyä kesän leirityksen normaalisti. Ohjaukset päästiin toteuttamaan kahdella leirillä, heinä- ja elokuussa. Leirien aikataulut olivat harjoituksellisesti kuormitettuja, mutta lihashuollot saatiin kuitenkin sisällytettyä ohjelmaan iltaisin.

Suunnitelmassa hankkeen heikkoudeksi oli merkitty ryhmäohjauksessa kohderyhmän yksilöllinen huomioiminen. Tämä osoittautui toteutuksessa haasteelliseksi, koska aikaresurssit käytännön ohjauksille olivat rajalliset. Ohjauksissa ryhmän koko oli 10-15 henkilöä eli melko iso yksilöllisyyden huomioimiseksi. Yksilöllisyyttä pyrittiin tuomaan esille enemmän teoriamateriaalissa ja luennossa, mutta toteutus jäi pohdittavaksi urheilijoille itsellensä. Ohjauksissa toteutimme ryhmänä kaikki samaa ohjelmaa, eikä esimerkiksi yksilöllisiä ryhtitekijöitä tässä tilanteessa huomioitu. Teoriamateriaalin sekä luennon yhteydessä toteutettujen lihastestauksien kautta, urheilijat saivat itsellensä suuntaviivoja omatoimiseen lihashuoltoon. Esimerkiksi mikä lihashuoltomenetelmä olisi itselle sopiva ja onko jokin tietty lihas heikko vai kireä.

 

 

Oman osaamisen kehittymisen arviointi

Lihashuoltohankkeen aikana opin kokoamaan aiempia opintojani yhteen sekä yhdistämään omiin tietoihini uutta, lähteiden kautta. Lihashuoltoa täytyi esimerkiksi soveltaa lajikohtaisesti, mutta tämä oli helpompaa oman urheilutaustan kautta. Hankkeen aikana sain kerrata etenkin anatomiaa ja edellisen kevään opinnoista esimerkiksi heikon lihaksen harjoittamista sekä kireän lihaksen venyttämistä.

Hanketoiminta oli minulle kokonaan uutta, joten tämän opintojakson kautta sain tutustua hankkeen eri vaiheisiin ottamalla itse vastuun koko hankkeen toteutuksesta alusta loppuun saakka. Hanke sisälsi paljon itsenäistä työtä ja tiedon kokoamista yhteen eri lähteitä hyödyntäen. Projektipäällikkönä opin vastuunottamista, koska olin täysin yksin vastuussa esimerkiksi hankkeen suunnittelusta, toteutuksesta, tilaajan yhteydenpidosta sekä aikataulutuksesta.

Moniammatillista yhteistyötä toteutin seuran puheenjohtajan, urheilijoiden ja leirivalmentajien kanssa. Yhteydenpito hankkeen aikana tapahtui seuran puheenjohtajan välityksellä. Seuran puheenjohtaja eli hankkeen tilaaja järjesteli käytännön asiat kuntoon ennen toteutusta. Yhteistyö tilaajan kanssa oli sujuvaa ja luontevaa.

 

Lähteet

MERO, A., NUMMELA, A., KESKINEN, K. ja HÄKKINEN, K. 2007. Urheiluvalmennus. VK-Kustannus Oy. Gummerrus Kirjapaino Oy. Jyväskylä.

PASANEN, K. 2016. Liikehallinnan havainnointi ja harjoittaminen vammojen ehkäisyssä [verkkodokumentti]. UKK-instituutti Tampereen urheilulääkäriasema. [Viitattu 2020-03-25]. Saatavissa: https://www.slideshare.net/UKK-instituutti/webinaari-liikehallinnan-havainnointi-ja-harjoittaminen-vammojen-ehkisyss

PASANEN, K., LEPPÄNEN, M., ROSSI, M., KOSKELA, J., LAHTINEN, I., PIISPA, E. ja SAARI, M. 2016. Nuoren urheilijan selkä [verkkodokumentti]. Vammat veks. Ukk-instituutti. Terveurheilija.fi. [Viitattu 2020-03-24]. Saatavissa: https://terveurheilija.fi/wp-content/uploads/2019/10/Pasanen_ym_Nuoren_urheiijan_selka.pdf

SUNI, Jaana 2014. Säännöllinen staattinen venyttely parantaa suorituskykyä [verkkojulkaisu]. UKK-instituutti. Viitattu [2020-10-18]. Saatavissa: https://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/liikunnan_vaikutukset/tuki-_ja_liikuntaelimisto/saannollinen_staattinen_venyttely_parantaa_suorituskykya

Suomen Riskienhallintayhdistys ry 2012-2020. Nelikenttäanalyysi-Swot [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 2020-04-16]. Saatavissa: https://pk-rh.fi/tools/swot.html

Taivalkosken Mestä-Veikot 85 ry. Historia [verkkojulkaisu]. Metsaveikot85.fi [Viitattu 2020-08-24]. Saatavissa: https://www.metsaveikot85.fi/fi/Seuratietoa/Historia.html